Google-haut

Google-haut

perjantai 29. elokuuta 2014

Ruma lauta, jumalauta

Minä olin joskus semmoinen. Tai semmoiseksi minua sanottiin. Rumaksi ja laudaksi. Usein myös liian laihaksi. Miehiseksikin. Ässävikaiseksi.

Yleensä pojat sanoivat. Tytötkin joskus.

Minua ei koskaan kiusattu niin paljoa, että siitä olisi jäänyt hirveitä traumoja. En edes halua puhua kiusaamisesta, sillä tiedän, että pahempaakin on olemassa. Kyllä minut jätettiin välillä ulkopuolelle. Sain istua yksin välitunnilla ja bussimatkalla ja kotona, kun muut tytöt tapasivat.

Sitten välillä taas olin osa porukkaa ja kaikkien tosi hyvä ystävä. Ja oli minulla aina paras ystävä. Kuka se oli, vaihteli vuosien ja kasvamisen myötä, mutta sellainen aina oli. Se kasvatti ja piti pystyssä. Ystävyys. Luottamus. Välittäminen.

Tosi nuorena, alle 10-vuotiaana opin kuitenkin olemaan varovainen. Opin varomaan, sillä joku saattoi suuttua. Piti olla sanomatta omaa mielipidettä. Piti mielistellä. Piti varoa, ettei ole oma itsensä.

Ja uskomatonta kyllä opettelen siitä varovaisuudesta edelleenkin pois, 30-vuotiaana. Mutta täältä tullaan maailma. Vaikka paskaa sataisi, minä tanssin. Pelkoja päin perkele!

Netissä pyörii Lukiolaisten liiton kampanja (#KutsuMua) kiusaamista vastaan. Halusin osallistua siihen. Me kaikki tarvitaan hyviä ja kivoja sanoja niin paljon kuin maailmalla on niitä tarjota. Ei pahoja. Pahat satuttaa.


torstai 28. elokuuta 2014

Pikkuisen kesästä


Kirjoitan ihan pikkuisen vaan kesästä
täältä mun omasta pehmeästä pesästä
jossa kun vieterit paukkuu
niin ainakin toinen koirista haukkuu

No kesäkuussa ajoin häpykarvat pois
koska aattelin että sillä tavalla elämä muuttunut ois
mutta ei oo kyllä räpeltäny yksikään tumpelo
vaikka senhän te kai tiesittekin jo

Sitten heinäkuussa vähän siideriä otin
ja ehkä vielä ihan muutaman shotin
niin jopa uskalsin suutani avata
ja miesten perässä festareilla ravata

Moni mies oli silloin ihan tiellä
mutta yhdenkään spermoja en ois halunnut niellä
koska vasta sitten kun kunnolla kolahtaa
niin ilolla ne mällitkin masuun holahtaa

Toki

Yksi kaveri olisi voinut säälistä panna
mutta sanoin sille sitten etten mä anna





maanantai 25. elokuuta 2014

Lehmä

Sun kaverit menee Tinderiin ettii miehiä, ja koska sä et saa ladattua sitä sun puhelimeen, sä alat sillä aikaa selailla sun kuvia ja sä kerrot sun kavereille ihanista lehmänpennuista, joita sä näit lenkillä Viikissä ja ketään ei kiinnosta vittuakaan. Sä oot silleen et ok ja täysin ymmärrettävää.


Sitten sä väkisinjaat sun lehmäkuvan Instassa, Facessa ja blogissa samalla, kun sun Spotifyn soittolistalla soi Reetta Jakkulan Sinisiä, punasia ruusunkukkia neljättätoista kertaa peräkkäin, koska se on ihan oikeesti sun lempikappale.

Ja sä mietit, että ehkä ihan hyvä, ettei sulla oo Tinderiä ja että sä asut yksin.

lauantai 23. elokuuta 2014

Vaginat on tosiaankin vähän hassuja

Olen saanut ihan hirmuisen paljon yhteydenottoja ja viestejä ja seuraajia Juutuuppiinkin ainakin sata! Kiitos kaikille. Tuntuu tosi kivalle, jos joku saa jutuistani jotain itselleen.

En olisi ikinä uskonut, että vaginapieru on se, joka räjäyttää pankin, mutta toisaalta vaginat on semmoisia, että ne räjäyttelee ja hallitsee maailmaa. Eikä niistä voi koskaan tietää.

Kerrankin, kun nukuin alasti, niin yön aikana sängystäni oli kadonnut nenäliina enkä keksinyt mitään muuta selitystä sille, minne se olisi voinut hävitä kuin vaginaan. Sen jälkeen olen aina nukkunut kireät alushousut päällä, ettei vaan yön aikana häviä verhot, matot ja peitot ja kaikki. Onhan se kuitenkin reikä ja reikiin voi aina hävitä asioita.

Tai toisenkin kerran, kun oli joogaamassa 30 muun ihmisen kanssa ja siinä lettu levällään oltiin jalat vasten kattoa, ja minä olin vähän liian rennosti, niin se reikäpirulainen imaisi ilmaa sisälleen ja oli silleen, että kuules emäntä. Kun sä vaihdat asentoa, täältä törisee isosti etkä sä voi sille mitään. Sen jälkeen en ole ollut enää ihan niin lettu levällään joogassa ja myöskin on ollut vähän vaikeaa keskittyä namastelemaan, kun ei ole voinut tietää, mitä vagina keksii seuraavaksi. Joten siirryin pilatekseen.

Tai kolmannenkin kerran, kun harrastan seksiä ehkä noin kerran vuodessa ja sen kerran, kun harrastan, se on vaginalle niin hirveä shokki, että seuraavan kuukauden ajan jalkoväli kutisee niin maan perkeleesti, ettei kundia voi nähdä, koska shokkipillu. Siellä on hiiva, rabies, musta surma ja sellainen hirmumyrsky, että jotain epämääräistä vuotoa roiskuu pitkin häpykarvoja. Eikä sellaista ole helppoa alkaa kuvailemaan miehelle, kun sen käsi hipoo reisiä. Että sä et halua nähdä sitä etkä koskea sinne.

Koska jos miehelle puhuu vuotavasta verisestä hiivaisesta reiästä, se ei nuku kolmeen kuukauteen.

Mutta semmoisia on vaginat.

keskiviikko 20. elokuuta 2014

Melkeinsaamista

Sä heräät aamulla ja sun blogitilastoihin on tullu ihan jäätävän kokonen tolppa ja sä oot siitä tosi ilonen, varsinki sen takia, että ainaki puolet niistä lukijoista on meinannu kuolla nauruun ja myöskin siitä syystä, että sä et oo nähny tolppia pystyssä viime aikoina millään elämän saralla ja tää tuntuu susta melkeinsaamiselta.

Kiitos kaikille! <3 <3 <3


maanantai 18. elokuuta 2014

Seksi on kyllä niin kivaa

Näin viime yönä villiä unta. Harrastin seksiä autoni pelkääjänpaikan jalkatilassa miehen kanssa, jolla oli kiiltonahkakengät.

Koska olen ollut kosketuksissa peniksen kanssa viimeksi vuoden 1856 keväällä, ajattelin vähän kirjoitella haikailevasti siitä, millaista se on, kun pääsee panemaan.

Nyt se alkaa.

Nussiminen. Tuo seitsemästä sekunnista useaan tuntiin kestävä akti sisältää enimmäkseen penetraatiota, nuoleskelua, imeskelyä ja suutelemista. Huohotus kaikuu seinillä, hiki valuu noroina pitkin ihoa ja maailma ympäriltä katoaa, kun tämä himon ja kiiman totinen yhdistelmä ottaa paikkansa kahden ihmisen rakastavassa syleilyssä.

Nainen asettuu kontalleen ottamaan vastaan miehen seipään suoraan takaapäin. Ja voi että miltä tuntuukaan, kun mies survaisee melansa sinne, vaginaan. Syvälle. Uudestaan. Ja uudestaan. Ottaa tukasta ja repii.

Peitto tipahtaa lattialle, lakanat kastuvat hiestä, huoneen lämpötila nousee, naapuri laittaa television ääntä kovemmalle, koivu aloittaa kukintansa keskellä talvea ja koira siirtyy sängyn viereen heiluttamaan häntää ja nuolemaan nilkkoja.

Juuri silloin, kun vähintäänkin toinen on ihan, että mä tuun just. Että 15 sekuntia enää.

Niin juuri sillä hetkellä läsähtää kaverin kiveksille vaginapieru.

Ja voi jumalauta, kun ei olla koko suhteen aikana uskallettu pieraista kaverin seurassa. Vessanpönttökin on täytetty kolmella vessapaperirullalla, ettei ruskean tolpan tippuminen veteen kuuluisi pahvisten seinien läpi. Siis jos on ollut _ihan pakko_ ulostaa. Mieluumminhan sitä pidättää koko yhdessäoloajan. Vatsa killottaa loppuviikosta, kun siellä on viiden vuorokauden paskat survoutuneet niin tiukkaan pakettiin, että voisi perustaa sementtifirman.

Ei auta se fakta, että vaginapieru ei haise ja että ilmaahan se vaan on. Koska se jumalauta kuulostaa ihan märältä fartilta, joka tussahtaa ulos löysästä peräreiästä.

Ja mikäli vaginapierun jälkeen miehen kasvoilla on edes sekunnin verran järkyttynyt peura ajovaloissa –look, on naisen pakko sanoa ne sanat.

Että en pierassu.

Sen jälkeen jatketaan aktia eri asennossa. Molemmat tekevät julmetun kovaa ajatustyötä, jotta pierun ääni menisi mielestä pois. Että pystyisi taas rentoutumaan ja nauttimaan. Mutta eihän se mene. Siellä se törisee ja paukkuu. Ikuisesti.

Aamen.


torstai 14. elokuuta 2014

Rupinen jörnikkä

Moi!

Edellisestä juoksumunasta tuli niin hieno, että heti piti yrittää uutta. Joten.

Yritin ihan tosissani juosta semmoista oikein isoa ja upeaa munaa tuolla kaupungilla, mutta tästähän tulikin ihan rupinen ja kuppainen lerpukka, jonka toinen kives on rusinan kokoinen ja toinen puuttuu kokonaan, koska eksyin.


Mutta arvatkaapa mitä!

Tuon pienen epämääräisen rusinan tuolla ylhäällä piti olla kives, mutta jos se onkin touhutippa, niin sittenhän tämä onkin ihan kivan näköinen muna! Minä vaan katselin sitä väärin päin, koska alunperin ajattelin, että munan pää on tuolla alhaalla, koska siellä on päätyreikäkin.

Eli nyt, kun olen tuijotellut sitä ihan uusin silmin, tykkään siitä aika paljonkin! Ja tulipahan myös juostua aika pitkästi. Se oli kyllä ihan hirveää.

Heippa!

tiistai 12. elokuuta 2014

Upea jörnikkä!

Katsokaapas tätä upeaa jörnikkää! Tein sen ihan itse!


Näin intterwebissä semmoisen jutun, että joku misukka juoksee peniksiä kartalle. Olihan sitä pakko sitten kokeilla. Mielestäni tämä on ihan nätti ensimmäiseksi munaksi. Juoksin sille sen päätyreiänkin, mutta ei se näy.

maanantai 11. elokuuta 2014

Tiedote mielikuvituspoikaystävälle

Ensinnäkin.

Koirallani Dadalla on nyt muutaman päivän ollut semmoinen aika ikävä äidillinen pesäntekomeininki päällä.

Nooh. Tuossa eräs aamu lauloin hiuksia pestessäni reippaan iloisesti Kings of Lionin Sex on fireä. Koirani meni siitä ihan sekaisin ja vessanmatosta tuli heti pesä.

Dada luuli, että tapan sen (mielikuvitus)pentuja suihkussa. Tällaista palautetta en olekaan vielä laulustani saanut. Yleensä se pysyy kuitenkin sellaisena "No vähän meni nuotin vierestä"-tyylisissä kepeissä lausahduksissa.


Eli. En osaa laulaa. Tiedoksi.

Toisekseen.

Kävin pelaamassa minigolfia. Löysin selkeästi lajini. Meitä pelasi yhteensä kuusi ja minä sain kaikkeista eniten pisteitä! Yli sata! Tarkalleen 101.

Eli. En osaa putata. Tiedoksi.

Ei muuta.

Paitsi, että näen märkiä unia Tinderistä ja treffeistä, joille en pääse, koska ei kukaan pyydä treffeille muuta kuin siellä typerässä Tinderissä, jota en saa.

sunnuntai 3. elokuuta 2014

Syyskuntoon 2014

Voihan kikkelis kokkelis.

Ensinnäkin. Syyskuun maratonia varten on aikaa treenata tasan kuukausi. Aloitin treenin eilen. Juoksin 40 minuutissa 5 km. Se oli niin hirveää tuskaa, että morjesta päivää. Tosin en odottanutkaan mitään muuta, sillä kesä on ollut kauhean kiva ja olen pääsääntöisesti vaan syönyt ja tissutellut menemään.

Toisekseen. Koska en jaksa juosta helteellä muutenkaan mihinkään, päätin aloittaa tipattoman elokuun. Olen ajatellut tämän niin, että jokainen viikonloppu, kun en maiskuttele aamuun asti, on sama kuin juoksisin 10 km. Joten kun en juo, ei tarvitse treenata niin paljoa.

Kolmannekseen. Juoksijoilla on yleensä hyvät perseet. Tavoitteeni maratonilla on kohdentaa silmät yhteen sellaiseen - oli se sitten miehen tai naisen - ja siinä sitten kauniin perseen imussa painaa maaliin asti. Tai ainakin muutama kilometri.

Jos selviän maratonista hengissä, niin selviän mistä vaan. Jos en selviä, niin hyvästi.

Ps. Venyttely on hirmu tärkeää, mutta myös erittäin vaikeaa toteuttaa, kun vuorotellen kaksi isoa kaveria tunkee karvaista persettään syliin, kun istuu maahan. Ja voi veljet, olisipa ne kaksi kaveria miehiä, mutta ei.

Namaste.